lauantai 20. helmikuuta 2010

Unihan se välillä yllättää pienen koiran pojankin...

Tässä Fasu vahtii kun Otto-poika on päässyt ulos jaloittelemaan ja vilvoittelemaan, sillä on selvästi ikävä kun Ottto on poissa. Mitenkähän käy kun Otto lähtee kotiin....?


Sohva on paras paikka kaivautua tyynyjen ja vilttien väliin nokosille...

perjantai 19. helmikuuta 2010


Sämpylää -itse tehden hyvää ja halpaa!
2 kärpästä yhdellä iskulla!
Perunarieska on parasta lämpimänä voin kanssa!
Ohjeet myöhemmin...

maanantai 15. helmikuuta 2010

14.2.2010 Ystävänpäivä ja Laskiainen


Täytettyjä laskiaispullia ei ehtinyt nähdäkkään saatikka kuvata, ennenkuin ne vilahtivat makeisiin suihin...

Ystävänpäivä tuli ja meni, siinä sivussa laskiaissunnuntaikin.....
Meillä herkuteltiin laskiaispullilla ja ystävänpäiväpullilla!

Toivotan kaikille Hyvää ja lämpöistä Ystävänpäivää, myöhässä, mutta kuitenkin.

Laskiaisesta puhumattakaan, Kajaanin kaupungin lammella oli taas sata-määrin ihmisiä, niin isoja kuin pieniäkin, koirineen, pulkkineen, rattaineen, myssyineen ja aurinkolaseineen. Talvipäivä olikin tosi kirkas ja kaunis, pakkasta vain n. -7 astetta, minä täältä kodin lämmöstä sitä seurailin...
Iida ja Heidi lähtivät väentungokseen lenkille koirien kans (Fasu ja Otto), mutta siellä oli käynyt polut niin ahtaaksi, että olivat päätyneet sitten meidän mummon luo lämmittelemään.

Fasulla oli ollut tietenkin säänmukainen vaatetus päällä:
Villapaita, toppatakki ja fleece-töppöset....

lauantai 13. helmikuuta 2010

Fasun eka vieras !

edit.19.2. Sorry - Otto painaa kuulema lähemmäs 37 kiloo....






Hyvin kaikki sujui, pojilla oli seuraa toisistaan ja Fasu ymmärsi että Otto -vanhus, halusi välillä olla rauhassa. OLLAAN KAVEREITA !!!

Kirpputori löytö !

Löysin tän ihanan viettelevän, sylkirauhasia herättelevän, taatusti 'tarpeellisen' SUKLAA -kirjan Aatun koululla järjestetyltä kirpparilta 2 e :lla...
Herkuttelin kirjalla ja nautiskelin samalla Kyökkiksen lähettämää Kultasuklaan minttu-valkosuklaata...
NAM
IHANA SUKLAA Patricia Lousada (wsoy)
















Lisään tekstiä ja ohjeitä myöhemmin, nyt ei oikein luonnistu tuo kirjoittaminen...






sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Pieni, pakollinen, tauko on nyt paikallaan....toivun leikkauksesta.


Viime maanantaita vasten yöllä, 1.2., alkoi kova kipu vasemmalla alamahassa, joka koveni ja koveni koko ajan...
kunnes 13.30 soitimme ambulanssin paikalle -> terveyskeskukseen (siellä 2h)
->keskussairaalaan taas ambulanssilla (jossa taas 2h) päivystykseen...
Illalla vasta n. klo 18 sanoi lääkäri tutkittuaan että kyseessä voi olla kysta-kipu.
Naistentautien polilla lääkäri tutki ultralla, totesi kystan, puhjenneen....seuratataan aamuun....

HELVETTI, MITEN KESTÄN KIVUN, KUN VÄLILLÄ MEINASI TAJU LÄHTEÄ JA OKSENNUS TULLA PELKÄSTÄ KIVUSTA !!!

No, onneksi sain huumausta koko yön ja selvisin hengissä, vaikka en muista kuin pyytäneeni noin 3 tunnin välein lisää lääkettä suoneen ( havahduin kovaan kipuun horroksestani). Onneksi siitä ei menny kuin 5 sekuntia, niin taas oli pönttö tarpeeksi sekaisin....

Vasta tiistaina n.klo 12 pääsin leikkaukseen ja 14-16 olin sitten heräämössä.
IHANA, SE KIPU OLI POISSA -ajattelin ensimmäisenä, jatkoin nukkumista tyytyväisenä..

Mahassani on 3 kpl n.1,5-3 sentin haavaa, vaikka ne on kipeet ja alamaha kans, niin se ei ole mitään siihen edelliseen kipuun verrattuna!
Sieltä oli poistettu tähystysleikkauksessa vasen munatorvi, joka oli kuoleutunut, kystän kierryttyä sen ympärille.
Olin sairaalassa 5 päivää, kiitos kaikille, jota kävivät luonani 'viihdyttämässä'.

Tämä on kai sit sitä ekstreemiä...kokemusten keräämistä...harrastushan se sekin ;D

PULLAtaikinasta saa vaikka mitä herkkuja aikaan, mielikuvitusta ja 'munapulveria' käyttämällä, kuten Mummo neuvoi. Huomaan päivä päivältä esteiden ilmaantuessa ajattelevani enemmän, mitä Mummo sanoisi, neuvoisi !!!

Kiitos Mummo, neuvosi ja opetuksesi ovat muistissa ja arjessani.
Mummon kuolemasta on 5 vuotta mutta hän eli hyvän ja pitkän elämän.
Oli varmaan monesti kipee ja väsynyt, mutta aina jaksoi katsoa tulevaisuuteen luottavaisena, positiivisesti mutta myös realistisesti.

Sieltä uskon perineeni sen tasapaksun talousihmisen -luonteeni.
Kun Ukki kuoli 35 vuotta sitten, asuin ja nukuin Mummon kanssa alakerrassa, vanhempani ja veljeni asuessa mummolan yläkerrassa.

Olin Mummon-tyttö!
Rakas mummoni!!! Kaipaan sinua paljon, mutta uskon että Sinä seuraat elämääni ja kuljet vierelläni koko ajan !


No, pullataikinasta paisui Mummo-ikävä.....

Siis...kaulin taikinaa, leikkasin ruutuja, noin 10x10 cm, taittelin nurkat keskelle, nostelin pullat paperisiin vuokiin kohoamaan.
Kohoamisen aikana painelin vähän keskustoja alas...
Kohottuaan, voideltuani ne, laitoin keskelle jauheesta tehtyä vaniljakreemiä noin ruokalusikallisen.
Paisto ja lopuksi päälle silaus tomusokeri-vesi -seosta koristeeksi...
Eiku syömään...nam!



Boston-kakun ja korvapuustit tein tällä kertaa ilman kanelia, Iidan toiveesta.
Laitoin ainoastaan margariinia, sokeria ja vaniljasokeria.
Boston-kakun pullat ladoin irtopohjavuokaan väljästi ja kohotin tietysti ennen paistoa.


Lopuksi tein vielä perunarieskat tähteeksi jääneestä perunamuusista.
Tässä kuvassa ne on ennen paistoa, kuvat valmiista rieskoista jäi ottamatta, olivat niin hyviä että hävisivät parempiin suihin ennen kameran ehtimistä paikalla...