PULLAtaikinasta saa vaikka mitä herkkuja aikaan, mielikuvitusta ja 'munapulveria' käyttämällä, kuten Mummo neuvoi. Huomaan päivä päivältä esteiden ilmaantuessa ajattelevani enemmän, mitä Mummo sanoisi, neuvoisi !!!

Kiitos Mummo, neuvosi ja opetuksesi ovat muistissa ja arjessani.

Mummon kuolemasta on 5 vuotta mutta hän eli hyvän ja pitkän elämän.

Oli varmaan monesti kipee ja väsynyt, mutta aina jaksoi katsoa tulevaisuuteen luottavaisena, positiivisesti mutta myös realistisesti.

Sieltä uskon perineeni sen tasapaksun talousihmisen -luonteeni.

Kun Ukki kuoli 35 vuotta sitten, asuin ja nukuin Mummon kanssa alakerrassa, vanhempani ja veljeni asuessa mummolan yläkerrassa.

Olin Mummon-tyttö!

Rakas mummoni!!! Kaipaan sinua paljon, mutta uskon että Sinä seuraat elämääni ja kuljet vierelläni koko ajan !

No, pullataikinasta paisui Mummo-ikävä.....

Siis...kaulin taikinaa, leikkasin ruutuja, noin 10x10 cm, taittelin nurkat keskelle, nostelin pullat paperisiin vuokiin kohoamaan.

Kohoamisen aikana painelin vähän keskustoja alas...

Kohottuaan, voideltuani ne, laitoin keskelle jauheesta tehtyä vaniljakreemiä noin ruokalusikallisen.

Paisto ja lopuksi päälle silaus tomusokeri-vesi -seosta koristeeksi...

Eiku syömään...nam!

Boston-kakun ja korvapuustit tein tällä kertaa ilman kanelia, Iidan toiveesta.
Laitoin ainoastaan margariinia, sokeria ja vaniljasokeria.
Boston-kakun pullat ladoin irtopohjavuokaan väljästi ja kohotin tietysti ennen paistoa.


Lopuksi tein vielä perunarieskat tähteeksi jääneestä perunamuusista.
Tässä kuvassa ne on ennen paistoa, kuvat valmiista rieskoista jäi ottamatta, olivat niin hyviä että hävisivät parempiin suihin ennen kameran ehtimistä paikalla...