Nyt tuntuu että tämä on pakko sanoa ääneen...
Tämä päivä ei enää palaa,
tämä hetki on vain yhden kerran ja sitä ei saa enää takaisin,
ELÄKÄÄ, älkää vain olko olemassa !!!
Katsoin äsken tv:stä Petteri Jussilasta kertovan dokumentin....se herätti ajatuksia, hänen intonsa elää täysillä, tehdä jälkeä ja saada aikaan elämässään, terveellisesti, perheestään huolehtien, vaikkakin paparatsien hampaissa välillä roikkuen...
Toivon itselleni ja perheelleni voimia ja uskoa tulevaan, tahtoa ja taitoa elää joka päivä niin ettei tarvitse katua jälkeenpäin, tekemisiään tai tekemättä jättämisiään.
Toivon sitä samaa muös jokaiselle ystävälleni, tutulleni ja jokaiselle ihmiselle maan päällä.
Suuria sanoja mutta tältä minusta nyt tuntuu.
Yksin kotona panee ajatukset seilaamaan, pieni hetki itselle, omille ajatuksille....
Ottakaapa kantaa asiaan jos tuntuu että se jollain tavalla koskettaa....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Heippa!
Vitsi, kirjoitit juuri SEN lauseen, joka jäi minunkin mieleeni, ajatuksena ja erittäin hyvänä elämänohjeena.
Olen katsonut dokkarin aikaisemminkin ja jo silloin se jäi pitkäksi aikaa vaikuttamaan.
Mielenkiintoinen mies ja traaginen tarina. Tuli vain molemmilla kerroilla mieleen, aavistiko jotenkin varhaisen poismenonsa, koska sivusi asiaa useaan otteeseen..
terkuin työkamu;)
Työkamu ??? =)
niin..sartsa;)
Olet muuten herkullisennäköisiä juttuja tehnyt..liian harvoin tulee vierailtua. Varmaankin siksi, kun alkaa tekemään makeaa mieli niin paljon.
Moi, kiva kun vierailit, tulehan toistekkin, pitäiskö tuoda vähän töihinkin taas ? ;)
Täällä yks blondi luuli että Jussilan työkamu kommentoi, oikein mietin että oliko ohjelmassa joku Sartsa!
Lähetä kommentti